keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Pähkinä-suklaajuustokakku


Tein todella samettisen maukkaan juustokakun. Mielestämme oli hyvää lämpimänäkin, jolloin maku ei ollut niin täyteläinen ja kalorikas, kuin kylmänä. Kylmänä samettisuus ja suussa sulavuus tuli paremmin esiin, mutta todellakin pieni pala riitti.


Ohjetta sekoitin täältä ja täältä, eli lähinnä ensimmäisen ohjeen mukaan valmistus ja aineet seuraavasti:

150g margariinia
400g digestive-keksejä(pari piparia vähemmänkin riittää 26cm halk vuokaan)
1rkl kaakaojauhetta
Suklaatäyte:
150g tummaa suklaata
160g suklaatuorejuustoa
n.100g mascarbonea
1dl kuohukermaa
3/4dl sokeria
2 munaa
Pähkinätäyte:
150g tuorejuustoa
n. 150g mascarbonea
1 1/3dl sokeria
1dl kuohukermaa
½dl maapähkinä voita
2 munaa
Pinnalle:
maapähkinä nokareita








Eilen sattui jotain, mitä ei ole tapahtunut kymmeniin vuosiin, eli tipuin hevosen selästä. Hevonen näki heinikossa varmaan myyrän kolon tai kuivuneen lehdin... tai muuten vaan omiaan. Hyppäsi käytännössä altani pois, alas, sivulle, taakse. Näin vaan hevosen sivullani ja tunsin ilmaa allani, nyt lennetään. Niin mätkähdin selälleni ojan pohjalle, taisin tehdä voltin, saappaat osoitti polusta poispäin. Ilmat meni pihalle, takamus alkoi kastua ja takaraivolla tuntui tömähdys. Sain nopean kiropraktikan niskaani, rutina vaan kuului korvissani. Vähän se nyt on hellänä pienen päänsäryn kera. Melkein sain hevosen kiinni(jäi seisomaan paikallee, päästäen luokseen), mutta siinä samalla tajusi olevansa vapaa ja laukkasi takamustaan heittäen tallille. Onneksi en ollut missään tiellä, eli sellaista vaaratilannetta ei tullut! Ja itse olen yhtenä kappaleena, jotakuinkin entisellä järjellä;)

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Omanlaiset kuplat


Eipä ole ensimmäinen kerta eikä varmasti viimeinenkään, kun saan ohjeella ihan erinäiköistä kuin pitäisi. Se johtuu ihan siitä, etten viitsi lukea ohjetta loppuun ja alan tehdä ihan omalla ajatuksella työtä eteenpäin. Näin käy  usein käsitöiden kanssa. Sitten ihmettelen joko matkan varrella tai lopussa, miksei stemmaa! Nyt kävi kuplavanttuiden kanssa juuri näin. Kuplan teko kerroksen luin ja sen jälkeen luulin sen jo osaavani ja jatkoin vaan. Niinpä kuplat menevätkin tasaisesti järjestyksessä, mutta ihan ok niinkin. Reikää vähän pudotettujen silmukoiden kohdassa muodostuu. Päättelin myös ihan tavallisella tyylillä, varsikaan ei ole ohjeen mukainen, koska pidän resorillisesta varresta enemmän.
Kuplan muodostuminen ei eka kerralla mennyt kaaliin ja selviä kuvaohjeitakaan en löytänyt, joten tässä omani:






Ota tälle kerrokselle ruskea lanka eli välivärin lanka ei mustaa kuplakerroksen väriä

























Alkuperäisohje

lauantai 22. helmikuuta 2014

Juustoinen kinkku-parsakaalipaistos


Todella maistuvainen, ruokaisa ja helppo vuokaruoka. Sopii salaatin kanssa yksinään tai perunoille lisänä.






Ohje:
400g parsakaalia(1pss pakasteparsaa)
350g(-400g)saunapalvia(/-suikaleita )
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria
150g mozzarellajuustoa
3 kananmunaa
150g(300g) ranskankermaa
2dl(-3dl) juustoraastetta

Voiteluun margariinia

Huuhtele ja paloittele parsakaalin nuput ja varsi. Keitä varsia suolalla maustetussa vedessä noin tunti. Lisää nuput ja keitä muutama minuutti.( Kiehauta pakastepussin parsat suolalla maustetussa vedessä niin, että ovat kunnolla sulanneet, valuta)
Poista kinkusta kuori ja leikkaa pieniksi paloiksi. Levitä voideltuun vuokaan parsakaalit ja kinkut(suikaleet). Mausta kevyesti.
Valuta liemi mozzarellasta ja paloittele juusto vuokaan. Sekoita kananmunat ja ranskankerma sekä juustoraaste. Kaada seos vuokaan. Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 min.
Sulkeissa miten itse tein.

tiistai 18. helmikuuta 2014

Karva lyllerö


Viime perjantaina oli pihaamme tullut villi vieras. Koira jo aamulla juoksi hulluna ympäri pihaa kuin vimmatusti hakien jotain, mutta ei löytänyt mitään. Päivällä, kun tulin autolla pihaan näin vilauksen jostain karva lylleröstä. Se katosi pihakaivon taa, eikä sen jälkeen näkynyt. Pakko oli mennä uteliaana katsomaan minne se otus katosi. Ihanan pyöreitä pieniä tassun jälkiä oli saunan terassilla. Siis sen oli pakko olla terassilla. Otus löyty penkin alta kaikkien rojujen takaa piilosta. Vähän arvellutti lähelle mennä, joten otin koiran avuksi, jos saisi sen sieltä pois. Kamera tietysti piti hakea. Hyvänen aika miten hassua ääntä se piti, kun koira sen paikansi. Oikein ärrimurri murinaa. Supikoira parka oli peloissaan, mutta nurkassa pysyi. Koira kyllästyi suurimman haukkumisen jälkeen. Itse lähdin töihin ja supi jäi nukkumaan. Oli varmaan näillä plussakeleillä herännyt horroksestaan ja oli nälissään. Isäntä sen sitten oli hätyyttänyt penkin alta pois. Supi oli kuulemma ollut toiselta puolelta karvaton. Itse en sellaista huomannut. Toivottavasti ei ole kapia. Tarttuu vielä kissoihin ja koiraan, kun samoissa paikoissa kuonaavat.




 Siellä se karvapallo kurkkii

 Jaa siinä näyttää olevan koiran risa muovitötsäkin. Lensi kyllä tuon jälkeen roskiin.


keskiviikko 12. helmikuuta 2014

14.2 on Ystävänpäivä


Sain tehdyksi tyttäreni asterimaton juuri sopivasti ystävänpäiväksi.Tein tosiaan noin puolet liian paksusta kuteesta, joten maton teko oli varsin työlästä ja siitä olisi valmiina tullut tosi iso. Tein vain ohjeen 12 ensimmäistä kerrosta ja viimeinen kerros mukaillen. Levyttä valmiina n 105cm. Koska heidän keittiöön ei oikein suurempaa ko. kohtaan olisi mahtunut. Matto painoi jo ihan kiitettävästi. Kaupassa en huomannut, kun osti kaksi mustan kuteen pussia, että olivatkin eri sävyä mustaa tai toinen hyvin tumman sinistä. Kuvassa sen huomaa ja jossain valossa lattiallakin. Ei voi mitään. Toivottavasti nuoripari on kuitenkin tyytyväisiä.





Vähän leipouksia tulevaa ystävänpäivää varten. Mokkapalat on varsin simmppeli ja tavallinen piirakka, mutta aina yhtä hyvää ja nyt vähän tuunattuna. Täytyy sanoa, että kun muutaman sydämen piparimuotilla tein, meni piirakka hyvästi haaskoon. Tai suoraan jonkun suuhun, eli lopusta teinkin neliöitä. On edes muutama pala vielä perjantainakin jäljellä..
Nyt onkin seuraavat päivät sen verran  kiirusta, etten postailemaan ehdi, joten näihin kuviin ja tunnelmiin. Hyvää Ystävänpäivää kaikille!







tiistai 11. helmikuuta 2014

Nopeita virkkauksia


Olen virkkaamassa tyttärelle asterimattoa. Teen sitä varsin paksusta trikookuteesta ja hommassa ihan oikeasti tulee hiki ja saa vesikellon sormeensa. Tytär katseli valkoista pikkukoriani ja pyysi itselleen samantapaista isompana ja tumman värisenä. Trikookudetta tuntuu löytyvän, kun kätköjään kaivelee, joten pyynnön toteutus tuli nopeaan tahtiin. Matonkuteen keriminen kerälle yhdestä mytystä vie kyllä aikaa. Ja tavaton sitä pölyn määrää! No kori tuli tehdyksi. Ja vähän jäi kudetta vielä kynäkorillekin. 
Jaha ja vettä alkoi ropista, eilen olinkin parin tunnin ratsastusreissulla, tänään täytyy siis tyytyä lyhyempään kelien takia..






Korin koko on n 24cm halk ja korkeus 17cm. 8:n virkkuukoukulla virkattu. Tehty samalla ohjeella kuin aijemmat kassi ja korikin. Viimeinen kerros on piilosilmukkaa, joka viimeistelee kauniisti. reunan.

maanantai 10. helmikuuta 2014

Väriä harmauteen


Ostin itselleni uuden ompelukoneen tässä männä viikolla. Nyt ehdin sitä kokeilemaan ja voi ihanuus. Ensinnäkään ei tarvittu kuulosuojaimia enää. Vanha piti sellaista sälkötystä, että koko ajan sai pelätä, koska joku osa lentää ulos masiinasta. Ja nyt sai ommeltua ilman, että kymmenen cm päästä lanka joko katkesi tai tuli jäätävä solmu. Purkaa sai yleensä ihan liikaa, joka taas ei ompelemaan innosta! Ei siltin, paljon sillä siitäkin huolimatta tuli ommelluksi. Nyt hurauttelin pari tyynynpäällistä ja lopusta kankaasta tyttärelle pari tablettia kahden hengen ruokapöydälle. Tyynynpäällisten malli on helppo, ilman vetketjuja. Sama malli sopii tyynyliinoihinkin. Sekä nappien kanssa sopii toisinkin päin.
Kankaassa on varsin värikkäitä kukkia, mutta kyllä sitä väriä taas tähän vesisadekeliin tarvitaankin. Mikä talvi!!


Kangas on Ikeasta, vähän lisää pirteitä värejä ja kukkakuoseja


40cm:lle tyynylle


Reunaan koriste osa


Takaa näyttää tältä, eli taitos. Tähän voi myös laittaa napit, jolloin tästä tuleekin etupuoli


Kangas menee päällekkäin tai lomittain


Tässä tableteista toinen

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Plättejä


Näin meillä sanotaan. Yleensä tulee tehtyä makeita versioita, eli plättejä hillojen kera. Nyt ajattelin tehdä vähän ruokavampaa versiota, suolaista siis. Ohje löytyi reseptieni valtavasta sekamelskasta. Pirkka-lehdestä revitty sivu ja niitä piisaa..Samalla, kun paistoin plättejä, tein täytteen niille ja leivoin pikapullia. Eikä mikään kärvähtänyt:)



Ohje löytyy täältä. Tein annoksen kaksinkertaisena, jotta sain vielä evästä töihinkin. Täytteen lopusta isäntä oli vielä loihtinut lämpimiävoileipiä seuraavana päivänä.
Pörrö nauttii muurin lämmöstä! Nyt se jo tarkenee ulkonakin, kun mittari näyttää nollaa.




Raukka parka kärsii varmaan masennusta, kun mami muutti pois kotoa..ei ruoka maistu, juustolla onneksi ottaa lääkkeensä.