lauantai 26. syyskuuta 2015

Liebster awars-haasteeseen vastaaminen






Sain Kotipellon Tanilta haasteen, kiitos siitä!

 








Liebster Awardilla palkitaan itselle merkityksellisiä ja tärkeitä pieniä blogeja, 

ja palkintona on hyvän mielen ja otetuksi tulemisen lisäksi se, 

että yleisö ja kivat blogit löytäisivät toisensa .



Haasteessa oli kysymyksiä joihin vastaan myöhemmin. Käyn ensin läpi säännöt.



Palkinnon säännöt ovat seuraavat:
1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi
2. Laita palkinto esille blogiisi
3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen
4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa
5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat
6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen
7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse



Ja vastaukset Tanin paikoin vaikeisiinkin kysymyksiin:



1. Asia, joka saa pääsi sekaisin (edes toisinaan)
-yksittäinen asia ei ole saanut päätäni aikoihin sekaisin, mutta kymmenet huolehdittavat asiat samanaikaisesti saattavat sekoittaa ajatukset

2. Jos voisit matkustaa ajassa taaksepäin, minne matkustaisit
-lapsuuteen, ei ollut huolia ja elämä oli yksinkertaista



3. Mikä näistä hyönteisistä kuvaa parhaiten olemustasi: perhonen, muurahainen ja punkki
-en lentele kukasta kukkaan, en pureudu kynsinhampain imemään verta kenestäkään, työnarkomaanikaan en ole, mutta koko ajan jotain teen, harvoin vain olen, että muurahainen kai lähimpänä

4. tietokone, kännykkä, kamera vai stereot
-kamera, tykkään eniten valokuvaamisesta, sen käyttö on mukavin, vapaaehtoista, tietsikka ja kännykkä ovat nykyajan "pakollisuuksia", stereot on, mutta en muista koska ovat olleet viimeksi käytössä




5. Koti on..
-oma tyyssija

6. Keskellä ei mitään vai kaiken keskellä
-en ole erakko, mutten halua olla kaiken keskelläkään, ehkä kuitenkin lähempänä keskiötä kuin laidoilla

7. Asia jonka unohdat kaikkista useimmiten
-huomautusta olen ainakin (ja paljon muustakian..)silitysraudan päälle jättämisestä




8. Jokin sanonta josta pidät
-valheella on lyhyet jäljet

9. Paras ihmisen keksintö
-en pysty sanomaan parasta, hyviä keksintöjä on niin paljon

10. Huonoin ihmisen keksintö
-ydinaseet



11. Mikä asia saa sinut lähes aina hymyilemään
-toisen ihmisen hymy

Näille blogeille lähetän haasteen:
Uutar
One Little Ragdoll
Maistuis varmaa sulleki
Vanha Sauna Koukussa saveen
Höttiäsien höpötelmiä
Marttilan tilalla
Punaisen mökin kammari 
Kipparin morsian 




ja ne 11 kysymystä:

1. Jos olisit eläin, olisitko karhu, kettu vai susi

2. Onko sinulla eläimiä, mitä

3. Mitä teit puutarhassa viimeksi

5. Mitkä kolme elämänarvoa ovat sinulle tärkeintä

6. Oletko auttanut sinulle vierasta ihmistä niin, että hän sen tietää

7. Oletko toiveammatissasi

8. Onko sinulla haaveita, mitä

9. Minkä kirjan luit viimeksi

10. Jos harrastat käsitöitä, mitä et ole kokeillut koskaan, jos et, mitä haluaisit kokeilla

11. Paljonko päivästäsi olet tietokoneella


 
Tervetuloa uudelle lukijalle ja hyvää viikonloppua kaikille!

maanantai 21. syyskuuta 2015

Pikapizzaa ja puutarhapäivitys

Puutarha alkaa väkisinkin näyttämään syksyiseltä. Enemmän on kuihtunutta kukkaa ja puskaa kuin kukkivaa. Puutarhassani kyllä kasvukausi loppui aivan liian aikaisin tai oli turkasen huono.


Nyt vasta nämä kerratut auringonkukat alkoivat kukkia, yksi kuolikin. 



Isot tummat auringonkukat ehtivät näyttämään hyvin väriään ja keräämään amppareita. Ne saavat jäädä talveksi pystyyn lintujen syötäväksä. 








Päärynäpuun ja mongolianvaahteran ruskaa, 



kurttulehtiruusunmarjat ovat komeita, pitäis ehtiä hiukan tekemään niistä hilloa.



Silkkkikukka jaksaa vielä kukkia.



Lobeliat ja samettiruusut ovat seinän vieressä vielä hyvävointisia.





Syysvuokko aloittaa kukintaansa.



Ihmekukassakin on kukkien lisäksi vielä nuppuja.


No niin, nyt vasta pienet ruusukaalit puskevat päätään. Ole vielä lämmintä tovin, että edes maistiaiset saisin.





Kesäkurpitsaa on tullut sitte niin heikosti, että. Voitaikinalevyjen päälle tein pikapizzat. Pohjalle sivelin tomaattisosetta. Päälle paloittelin valkoisten ja punaisten tomaattien lisäksi lehtikaalia ryöppäyksen jälkeen, sipuleita ja päälimmäiseksi tietysti juustoa. Sitten uuniin niin että juusto hyvin suli. Nopea iltapala ja vaikka töihin evääksi.





Snowball oikealla, yli 300g ja vasemmalla valkoinen venäläinen. Molempia tuli tasan kaksi kpl, mihin noiden kanssa joudun...



Paprikat lähtivät kesäkuun alussa hyvään kasvuun ja alkuja oli monta. Sitten kasvu tyssäsi ja tämä yksi kasvoi edes sen veran, että pariin voileipään renkaita sain. Muut mätänivät. Tämänkin kypsytin sisällä loppuun, kuten suurimman osan tomaateistakin. Niitä sentään muutama kilo yhteensä tuli ja vieläkin kymmenkunta kasvarissa on, kahden vihreän paprikan lisäksi. Minulla oli kaksi paparikaa, toinen teki kukkansakin vasta elokuussa. Eihän se nyt enää juuri kasva, kun valoakin on niin vähän. Höh!



Nyt on lämmintä, mutta pari viikkoa sitten laitoin kasvariin lyhdyn yöksi.

tiistai 15. syyskuuta 2015

Verikorva

Koputeltiin taas eläinlääkärin ovea, kun koiran korvassa oleva patti ei muutamassa päivässä alkanut laskemaan.


Ensin luultiin, että amppari olisi pistänyt koiran korvalehden turpeaksi. Aristelikin alkuun sitä. Mutta korvalehti ei lainkaan laskenut, vaan oikeastaan turvotus tuli pinkeämmäksi, piti soittaa lääkärille. Niin teki kyllä mieli neulalla punktoida ja helpottaa painetta patista. Olen mailta kotoisin ja monet asiat hoidettiin ja jouduttiin hoitamaan ihan itse kotona, eikä joka vaivan takia lääkäriä hälyytetty, oli sitten kyse ihmisistä tai eläimistä. Niin tekisi mieli itse auttaa ja katsella ennen mihin vaivat kehittyvät. Eli lääkäriin, kun pää on paketissa tyyliin...Onneksi muut meillä pitää huolen, että en lääkäröi kaikkea itse;)

(patista sai huonosti kuvan, pääasiassa vain tunnustelemaalla huomaa)
 
Lueskelin sitten netistä tietysti verikorvasta, kun ei ole sellaista vastaan ennen tullut, vaikka korviaan flatkuttavia koiria on perheessä ollut monen kymmenen vuoden ajalla. 
Korvatulehdus kai monissa voi olla taustalla, meillä ei. Epäilemme, että monta kertaa viikossa uittaminen oli syypää verisuonen katkeamiseen. Aina vedestä ylös noustessa piti ravistella tietysti ylimääräiset vedet pois. Keppiä noutaessa kertoja tuli monta.



Eläinlääkäri punktoi korvan ja laittoi tilalle kortisonia. Patista tuli verensekaista kudosnestettä. Koira sai myös lihakseen kipulääkettä ja antibiootia. Lääkärin mukaan kortisonin pitäisiä kuivattaa vuotoa. Veren pitäisi kyllä alkaa hävitä pikkuhiljaa muutenkin kuten mustelmatkin häviävät, aikaa vaan ottaa. Nyt korvalehti on taas alkanut turvota. Monessa jutussa sanottiinkin, että on jouduttu punkteeraamaan uudestaan. Täytyy nyt katsella vähän aikaa, miten käy ja vaivaako se koiraa.

maanantai 7. syyskuuta 2015

Vettä pirskotteli

Tänä vuonna ei päästy syömään perinteistä syksyn avaus ruokailua ulkona. Vettä tuli kuuroittain ja välillä kauempana ukkonenkin ilmoitti itsestään. Olisi pakko ottaa varman päälle ja kattaa pöytä sisälle. Harmi, sisälle ei samaa tunnelmaa saa, mitä ulos loppukesän lämpimänä hämärtyvänä iltana saa. Sille ei sitten vaan voi mitään. Lyhtyjä ja kynttilöitä sisällekin laitoin tietysti ja olihan ruoka pääroolissa.




Tänä vuonna tein mansikanmakuisen gazpachon,


savustuspöntössä kypsennetyt mausteiset lohkoperunat(isännän pravuuri), aronialihapataa,




porkkana-lehtikaalisalaatin,


ruusuvinegretillä maustetut punajuuret,




punasipulisäilyke



ja suklainen appelsiinimousseekakku.




Monissa on omanmaan kasviksia ja kukkia. 
Gazpachon, sipulisäilökkeen ja kakun tein edellisenä päivänä. Kurttulehtiruusukin kukki vielä sen verran, että sai vinegrettiin terälehtiä. Kakusta on vähän huonot kuvat. Siinä vaiheessa, kun sain sen koristelluksi ja laitoin jääkaappiin, meinasi koko kakku lentää lattialle. Paperi oli niin liukas lasisen kakkulautasen päällä. Huh, onneksi sain sen kiinni. Sormen jäljet tietysti siihen sitten jäi;(
Laitan aroniapadan ohjeen, muut reseptit löytyvät Glorian ruoka ja viini-lehdistä 4ja 5/15.

Aroniapata

600g naudan sisäpaistia
3 pientä sipulia
2 valkosipulia
2 porkkanaa
2 sellerinvartta
½ rkl rosmariinia
4 rkl vehnäjauhoja
½ tl suolaa
½ tl mustapippuria
3rkl oliiviöljyä
4rkl+4dl vettä
1½ dl persiljan lehtiä ja varsia
4dl aroniamarjoja
1 lihaliemikuutio

Ota liha huoneenlämpöön puoleksi tunniksi ennen ruuan valmistusta.
Kuutioi liha. Kuori sipulit ja viipaloi isoksi paloiksi.
Kuori ja viipaloi valkosipulit, porkkanat, ja sellerinvarsi.
Laita jauhot pussiin. Sekoita joukkoon suola, pippuri ja rosmariini. Ravistele pussia, jotta jauhot peittävät lihat kauttaaltaan.
Kuumenna öljy pannulla ja ruskista lihan palat. Lisää sipulit, porkkana ja selleri. Lisää 4 rkl vettä, hauduta kannen alla 5-8 min.
Leikkaa persiljan lehdet varsista.
Kun sipuli on karamellisoitunut, lisää pannulle 3 dl aronioita, persiljan varret, pussiin jääneet jauhot ja lihaliemikuutio. Kaada päälle sen verran vettä, että lihat peittyvät. Kiehauta ja laske lämpöä. Kypsennä hiljaisella lämmöllä parisen tuntia. Koristele lopuksi periljalla ja aronioilla.
Nauti perunoiden kanssa.
Aroniasta tuli kuin viinin makua pataan, liha oli todella hyvää ja mureaa. Itse lisäsin aineita hieman, koska ohje on kuudelle. Perunat voi myös lisätä pataan porkkanoiden kanssa.
Tämmöiset kekkerit tänä vuonna.