Pikkulintuja, pöllö ja kisuja

Pihabongausviikonlopun bongauksia 

Laitoin tänään puuhun roikkuman linnuille kookosrasvaan sekoitetut auringonkukansiemenkupit. Kierrätyskeskuksesta löysin kupit.

 
Puikoilla on nyt tulossa seiskaveikasta pöllövanttuut.

Aikaisemmin neuloin kissoja samasta langasta.
Kirjoneuleen neulominen koukuttaa, kuvio kuvion jälkeen haluaa tehdä lisää. Molemmat mallit löysin pinterestistä.

Vihdoinkin lunta

Saatiinpa tännekin vihdoinkin sen verran lunta, että voi jo sanoa, että on lunta ja kovien pakkasten jälkeen vähän lauhempaakin.
Siis aivan ihana ulkoilu ilma!

Ulkoilun jälkeen maistui niin hyvälle mustikka-ruisvispipuuro. Olen ennenkin tehnyt ruispuuroa, mutten ole vispannut sitä. Kannattaa kokeilla, jos et ole sinäkään. Sanovat, että on huippuravintoloiden jälkkäriä..ainakin kotona tehtynä hyvin edullinen jälkkäri, kun on itse poimitut mustikat.

1l vettä
5dl ruisjauhoja
5dl mustikoita
2dl sokeria
½tl suolaa

Kiehauta vesi mustikoiden kanssa(jos pakkasesta marjat). Ota pois leideltä ja lisää muut aineet, sekoita tasaiseksi. Anna jäähtyä kannen alla seuraavaan päivään. Vatkaa vatkaimella kylmä puuro kuohkeaksi. Ilman vatkaustakin maistuu erinomaiselle.

Villatakin uusi elämä

Ostin alkuviikosta kirppikseltä Marc O`Polon villatakin 100% villaa. Se oli jo hiukan huovuttunutkin, mutta laitoin 40 asteen pesuun ja huopui oikein kunnolla.

Tein siitä kassin ja tällainen siitä tuli. Vähän kirjontaakin villalangalla.

En ehtinyt saada auringonlaskusta kuvaa, mutta yllättäin olikin kauriita.
Pitää muuten tuo kaurispukki vähemmän mielenkiintoista ääntä, kun se kuuluu pimeässä ja silmät kiiluvat pusikossa, vai mikäs se oli??

Samettiruusut jaksaa kukkia:)

ja toinen vesimeloni kypsyi. Oli hyvää!!

 

Muutama ajatus puutarhamessuilta

Vähän oli puutarhamessut pettymys. Muutama vuosi sitten Turussa olleet olivat paljon paremmat. Eräs ohi kävellyt mies kommentoi osuvasti vaimolleen, kun kävelivät vaatekojun ohi, "eikös näiden pitänyt olla puutarhamessut". Samaa ajattelin itse, kun eivät olleet ainakaan minun puutarhahommiini sopivia. 

Iso alue oli myös puutarhakalusteita, ehkä puolet olisi riittänyt. No, joku muu voi olla erimieltä ja saakin olla. Mukaan matkaan lähti kuitenkin jotain, valkoinen pioni ja puutarhahanskoja.

Hauskoja kierrätysvinkkejä, tosin ehkä liian värikästä omaan puutarhaan.

Hyöteisille koti.

Erikoisuuksiakin löytyi yrttimyynnistä. Kolakasviin en ole aikaisemmin muistaakseni törmännyt.

Tyttären kannalta se oli hyvä, äiti ei kierrellyt puutarhapuolta puolta päivää, vaan oltiin aika pian koko messu alue koluttu. Yksi jäi vähän kaihertamaan, meinaan keräily-osastolla oli maatiaiskanoista opetustaulu. Se olisi ollut kiva, en vaan raaskinut maksaa niin paljon kuin myyjä pyysi, eikä suostunut hintaakaan laskemaan.

Tukkasotka pariskunta viihdytti sukelluksillaan meitä.

Lauantai oli Tampereella lämmin ja aurinkoinen päivä. Käytiin vähän Näsijärven rannalla kävelyllä. Jäät eivät sieltä vielä olleet lähteneet. Näin tällä reisulla ensimmäiset västäräkit.

 

Voi harmitus

Näin tuossa alkutalvesta, ennen kuin vielä oli luntakaan, meidän lähimaastossa poukkoilevan jäniksen. Voi söpöläistä! En ole täällä niitä aikaisemmin nähnytkään, ja muutenkin hyvin harvoin. Rusakoita nyt hyppelee pihassa harvase päivä. Jo silloin ajattelin, että kuinkahan pysyy hengissä, kun ei ole luntakaaan antamassa suojaa. Sitten meni pitkä väli, kun taas näin ristiturvan. Huh hengissä on.

Nyt toissa päivänä koiran kanssa lenkillä ollessani korppi lähti metsätien varresta lentoon ja siitäkös koira laittoi vauhtia. Tien vieressä oli verinen, valkoinen mytty. Siinä se jänis oli. Harmitti! Olikohan jäänyt auton alle? tiellä oli verinen kohta. En tiedä. Kirosinpa siinä muutaman hurjastelijankin hyvin syvälle. 

Joku oli jo jossain vaiheessa alkanut sitä syömäänkin. Myöhemmin kun isäntä oli ajanut ohi, ei ollut raatoa edes nähnyt enää.

Jänis on niin harvinainen täällä ja se on paljon suloisempi kuin suuret romuluiset rusakot. Olisin, kasvimaan uhallakin, toivonut sen asustelevan lähialueella.