Syksyn sukat

Muutamat nappilista-sukat ovat vähän ajan sisässä valmistuneet. Nyt aamulla meilläkin oli pakkasen puolella kaksi astetta, joten sukkakelit jo alkavat pian olemaankin, tosin joku niitä käyttää melkein ympäri vuoden;)

Taas alkaa olla lehtiä maassa ja syksyn sateet, pimeys ja koleus useammin kuin lämpöistä paistetta. Tähän asti on kyllä ollut todella kaunis syksy! Toivottavasti jatkuisi vielä pitkän aikaa.

Nämäkin kaikki lehdit, kun on haravoinnut, on muutaman kerran harava heilunut. Onneksi monasti luontoäiti, eli tuuli auttaa, puhaltamalla lehtiä pois pihsta. Vaikka lehtiä on todella paljon, kummasti ne seuraavaksi syksyksi jonnekin vaan katoavat. Kompostissakin on mieletön kasa lehtiä syksyllä, maaduttuaan kasa laskee silmissä.
Meillä on meneillään vähän kiireellä projekti, kanoille pitää saada talvilämmin asunto. Paikka, jossa jo kaksi talvea olivat, ei enää mahdukaan. Olisi vaan ollut kiva, kun olisivat ilmoittaneet...ja muita paikkoja vaan ei ilmaantunut. Onneksi en jättänyt viimeiseen viikkoon, että koskas tiput sopisi tuoda. Nyt on runko ja katto melkein valmis, mutta paljon on on vielä kesken, eikä se niin helppoakaan ole. Vanhemmat kyseiseen projektiin ryhtyivät. Itsellä ei oikein aikaa ole, kun ollaan töissä. Kesäkoppi menee, kunhan ei päivälläkin ala olemaan pakkasia.

Betonikurpitsat

Tein pitkästä aikaa betoniaskarteluja. Katselin joskus aikoja sitten pinterestistä betoniaskarteluja ja kurpitsat jäivät mieleen. Eikun kuivabetonisäkkien ostoon ja tuumasta toimeen. Ostin tällä kertaa hienompaa betonia kuin aikaisemmin, eli S30. Sopivampaa pienempiin töihin.

Polvisukkia, narua, kumihanskoja, ämpäri ja vettä, siinä loput tarvikkeet.
Ja lopputuloksen näettekin kuvista.

Alemmasta kädestä meni kaksi sormea poikki.

Voi itkujen itku, nyt nämä ällötykset ovat tulleet puutarhaani peremmällekin. Marjapuskista ja kukkamaasta niitä on jo löytynyt, pieniä ovat kooltaa, että millaisia ja kuinka hirveästi, niitä onkaan ensi vuonna! Lintujakaan ei nyt enää ole, varsinkaan rastaita, näkynyt, että söisivät edes osan pois.

Voi kaalikoi

Tänä vuonna ei totta vieköön syödä lehtikaalishipsejä! Kanat saavat rippeet, jotka kaalikoit ovat jättäneet, eli pelkän ruodin!
Kaalikoita on ollut tänä vuonna satakertaisesti viime vuoteen verrattuna kertovat hyönteistutkijat. Eikä tarvitse edes olla tutkija, että sen päätelmän voi tehdä. Lehtiä ravisuttamaalla niitä pikku perhosia lenteli niin, että itsekin huitoi niitä paniikissa pois. Ei ole ihme, että kaalien lehdit ovat pitsiä. Tässä kaalikoi kuvassa parvet ovat vasta rantautuneet pihallemme.

Koit ovat iskeneet myös ensimmäsitä kertaa laittamaani parsakaaliin ja kaskinauriin lehtiin. Laitoin hyönteissyötiksi myös krassia, nekin ovat kelvanneet kaalikoille. 

Muut ovat säästyneet. 

No ei voi mitään, kirvoja on ollut toisessa luumupuussa hirmuisesti. Sinipallo-ohdakkessa en ole ennen nähnyt kirvoja, mutta sen sijaan ukonhatussa on niitä joka vuosi.

Samoin nyt kukintansa aloittavassa neilikkaruusussa, joka vaivoin säilyi hengissä talvesta, on aina kirvoja.

Omenoita ainakin näyttäisi tulevan.

Myös metsässä näyttäisi mustikoita olevan. Sen verran olen poiminut, että piirakka on tehty ja hiukan pakkaseen laitoin. Ihan eivät vielä ole kunnolla kypsiä.

Niinpä tietysti..

Vaput on vietetty ja lämmintä oli viikonloppuna, tosi hienokeli! Tänäänkin vielä jatkuu auringonpaistetta. Viikkositten maanantaina oli toiset tunnelmat.

Niinpä tietysti, niin siinä sitten kävi minun kompostimulta hankkeelleni. Kääntelin sitä ylösalaisin ja penteleen kotiloita löytyi sieltä! No sen vielä jotenkin olisin sulattanut, mutta monilukuiset läpivänäkyvät helmet, eli munat oli vähemmän mukava löytö! 

No, kyllä sen nyt tiesinkin, että kotilot munivat tuollaisiin avokomposteihin. Mutta ajattelin, kun niitä meillä ei riesaksi asti vielä ole ollut ja ettei minulle niin tapahdu..Hitsi harmittaa! Se komposti on niinkuin piloilla. Ajattelin, että olisin laittanut sinne kurpitsan kesäksi ja että saan itsetehtyä kompostimultaa. Toisin kävi..Heitin munien päälle paksun kerroksen puuntuhkaa. Ei niitä riiviäisiä millään pois saa, mutta pienikin kiusa, tässä kohtaa, on minun ilokseni.

Pikkuhiljaa olen kantanut kylvöksiäni kasvariin päin. 
Siellä kasvaa muuten sipulia, jotta saan aikaisin varsia, kun uudet perunat tulevat kauppoihin (onhan niitä jo siellä). Salaattisekoitus on myös jo pinnassa.
En ymmärrä. Zilgan nuput katosivat, niinkuin kuivuivat. Epäilin jo nähneeni unta, mutta sitten tuli uusia ja nyt taas ovat hävinneet. Syökö niitä joku, onko kasvarissa kuuma, liian kostea, märkää vai mitä??!

Tässä kuvassa pituuttaan kasvavat kolmelajia tomaattia, paprikaa, munakoiso(tämän vuoden uutuus kokeiluni), lehti- ja parsakaali, purjo, kasvarikurkku, zinnat ja lopeliat. 
Ostin muuten kasvilampun, kun tädilläni oli sellainen ja hänen tomaatin planttunsa olivat jo n kuukausi sitten niin komeita ja tanakoita. Uskon, että lampusta on hyötyä. Mielestäni niin hujoppeja taimeni eivät ole kuin olivat viime vuonna. Tosin nyt en enää ole polttanut lamppua.

Eilen istutin päärynäpuun tonttimme rajalle. Pitäisi ainakin lämmin paikka olla. Hyvin oli puunalku talven säilynyt purkissaa ryytimaassa. Ko alueella on juolaheinaän ym häivytys operaatio menossa. Isäntä sanoi, että nuo "apulantasäkit" on sitten kamalia. On joo, mutta olen saanut häviämään heinikon ym ja se on pää asia!

Kasvarin viereen laitoin jo tässä aikaisemmin yhden kasvulaatikon lisää.

Meillä tosiaan näitä lintuja riittää. Toivottavasti söisivät kotilot tältä alueelta sukupuuttoon. Järripeippoparvi ruokaili viimeviikolla. Västäräkkikin on jo pihalla nähty, eilen pönttöjä katsasteli kirjosieppo. Sitten näin elämäni ensikerran käpylinnun, mutten saanut kuvaa, vaikka salaman nopeasti kameroineni ulos säntäsinkin.

Kanatkin tulivat, kun ilmat lämpeni. Kukolla on ilmeisesti talvella harja paleltunut, kun on sahalaita kadonnut.

 

Nokkosleipä

Keräsin ja kuivasin nokkosia alkukesästä viime vuona ja nyt vasta "maltoin" niitä käyttää. Toukokuussa menen nokkoskurssille.

Muuntelin aikaisemmin tekemääni ohjetta siten, että jauhoja oli nokkosen lisäksi näin:

4dl spelttijauhoja
3dl vehnäjauhoja
n 2½ rkl hienoksi murskattuja kuivattuja nokkosia
1tl suolaa
Muuten alkuperäisen ohjeen mukaan.

Tuore leipä on hyvää, siitä ei pääse mihinkään!

Meidän pihassa on useasti ollut viime aikoina tällainen söpö kissa. Tänä aamunakin se istuskeli rappusilla ja oma kissa rappusten kaiteella. Eli taitavat olla väleissä. 

 
Yksi huono puoli tuossa komeassa kissassa on, se pissii joka paikkaan! Ulko-oven viereenkin on päästänyt niin, että koko eteinen haisi ihan hirveälle. 

En tiedä kenen on. Onkohan leikkaamaton kolli? Vai päästelevätkö leikatutkin samanlaisesti? En muista millainen meidän leikattu kolli oli, siitä on jo runsaat 10v aikaa. 

Oma kissa tekee kanssani pihakierroksia ja nuuskuttelee mahdollisesti kollin merkkauksia. Paljon minulle "haisteltavaa" ei siellä vielä ole. Pitäisi mennä a-tikkaiden ja sahan kanssa sinne heilumaan.

   
 Viikonloppuja!!

Rottajahti

Kanat ovat nyt viety talvihoitoon. Olivat mukavan näköisiä, kun osalla oli sulkasato taas meneillään. Tänä vuonna Ape pudotti sulkansa jo vähän aikasempaa, eli oli paremman näköinen kuin viime vuonna.

Vastassa olikin uusi kanalauma kukkonsa kanssa. Kukot eivät tulleetkaan niin hyvin toimeen. Tappelua ei tullut, Ape vaan paineli kauheaa kyytiä pakoon ja meni munintakoppiin piiloon. Kaipa se ajan kanssa rauhoittuu...
Tässä melkein pari kuukautta on jo pyydystetty rottia. Ne tuholaiset äkkäsivät, että meillä on kananruokaa. Olivat kaivaneet varaston alta kuopan kanatarhan puolelle ja kulkivat sitä reittiä murkinoimaan. Aina tuli uusi kuoppa, kun toisen peitti. Ruoka-astiat kerättiin yöksi pois. 

Ei auttanut muu kuin ostaa rotankräpsä. No eihän siihen ensin mennyt yhtään, rotta on varsin viisas. Isätä keksi josjonkinlaisia huijauksia päätyä ansaan ja alkoihan niitä tulla jo niin paljon, että ihan pelottaa kuinka paljon niitä oikein on!! Kymmenkunta rottaa on saatu!

Nyt saa virittää ennemmän satimia ja antaa rauhassa olla kanatarhassa, kun kanat ovat poissa ja kissakaan ei sinne pääse. Sekös sitä harmittikin, olisi varmaan saanut enemmänkin kiinni jos olisi sinne päässyt. Eli kissakin on osallistunut rottajahtiin onnistuneesti. Toivottavasti rotat häipyy muualle, kun huomaavat, että ruuan tähteitä ei enää löydy. Pääasia, etteivät vaan meille sisälle ala pyrkimään!! Ne tekevät ihan hirmuista tuhoa!
Tänään olisi tarjolla haravointi puuhia, ilmakin näyttää ainakin nyt tyynelle.
Hyvää viikon vaihdetta.