Syksyn vastaanotto

Taas ollaan syyskuun ekassa viikonlopussa, jolloin herkkujen ääressä on vietetty kuopuksen synttäreitä. Nyt hänestäkin tuli täysi-ikäinen. Mihin se aika menee? Sää salli tänäkin vuonna syödä ulkona.

Menuna oli
Porkkana-appelsiinikeitto
Raaka-, ryynärimakkarat
Grillatut nektariinit homejuustolla
Kukkakaali-jambalaya
Lehtikaali-nektariini-lohi-salaatti 
Lakritsileipä ricottatuorejuustolevitteellä
Alaston kakku, mustaherukka-vadelmamusseella

Ruoka oli hyvää ja riittävästi.

Juomana kotimaisia marjaviinejä. Valkoviini-Venla oli todella hyvää.

Tällaiset syyskekkerit tänä vuonna.

Kakkun päällisen tein tuorejuustokreemillä:

150g voita
250g tomusokeria
200g tuorejuustoa

Vatkaa voi ja puolet sokerista, lisää juusto osissa, vatkaa hiljaa ja lopuksi loput sokeri. Vatkaa puolella teholla hyvin.

Tästä annoksesta riittää täytteeksikin, joten jos vain teet koristelun puoliannosta riittää.

Vihdoinkin lunta

Saatiinpa tännekin vihdoinkin sen verran lunta, että voi jo sanoa, että on lunta ja kovien pakkasten jälkeen vähän lauhempaakin.
Siis aivan ihana ulkoilu ilma!

Ulkoilun jälkeen maistui niin hyvälle mustikka-ruisvispipuuro. Olen ennenkin tehnyt ruispuuroa, mutten ole vispannut sitä. Kannattaa kokeilla, jos et ole sinäkään. Sanovat, että on huippuravintoloiden jälkkäriä..ainakin kotona tehtynä hyvin edullinen jälkkäri, kun on itse poimitut mustikat.

1l vettä
5dl ruisjauhoja
5dl mustikoita
2dl sokeria
½tl suolaa

Kiehauta vesi mustikoiden kanssa(jos pakkasesta marjat). Ota pois leideltä ja lisää muut aineet, sekoita tasaiseksi. Anna jäähtyä kannen alla seuraavaan päivään. Vatkaa vatkaimella kylmä puuro kuohkeaksi. Ilman vatkaustakin maistuu erinomaiselle.

Appelsiinimarmeladi

Tein appelsiinmarmeladia Marttojen joulumyyjäisiin. Jäi niistä vielä omiinkin tarpeisiin muutama purkki.
Marmeladista tuli kunnolla appelsiinin makuista, hyvin hyytelöitynyttä ja kauniin väristä. Sanoisin onnistuneeksi, vaikka keittelyssä kyllä menikin aikaa, että taas kerran helpommalla ja halvemmalla olisi saanut kaupan hyllystä, mutta...

Marmeladi sopii mielestäni aivan loistavasti cream cracereiden ja brien kanssa.
Ohjeen otin Maalaiskokin keittiössä-kirjasta, joka oli kädentaitomessujen ostos.

1kg appelsiineja
3l vettä
2,25kg kidesokeria

Pese appelsiinit hyvin ja puserra niistä mehu huolellisesti, laita harsotaitokseen nyytiksi puristuksessa kerääntynyt hedelmäliha. Laita mehu odottamaan  tulevaa käyttöä. Paloita kuoret pieniksi ohuiksi suikaleiksi. Laita nyytti ja kuoret veteen ja anna niiden liota mieluiten yön yli. Osasta kuoria poistin valkoista osaa, jos oli kovin paksua.
Keihauta, vähennä lämpöä ja anna hautua ilman kantta, kunnes kuoret ovat pehmenneet ja neste haihtunut n puoleen. Tässä voi mennä useampikin tunti.
Ota nyytti pois kattilasta ja puserre neste kattilaan. Lisää kattilaan sokeri ja appelsiinimehu.
Kuumenna hitaasti kiehumispisteeseen, jotta sokeri on luiennut kunnolla. Sen jälkeen anna kiehua kunnolla n 10min, kunnes marmeladi hyytyy. Tee hyytymiskoe: pudota lusikalla jäähdytetylle lautaselle marmeladia ja tarkista n minuutin kuluttua painuuko neste rypylle, eli on hyytynyttä. Minulla meni tähän kyllä useampi 10 minuuttia( en lukenut ohjetta kunnolla, eli anna todellakin keihua kunnolla), poista vaahto.
Anna marmeladin hieman jäähtyä ja saeta, jotta kuorisuikaleet asettuvat tasaisesti.
Muista desinfioida lasipurkit!
Sain annoksesta 12kpl pientä piltti purkkia ja kaksi isompaa hillopurkkia.

 

Kukkakaalipohjainen sieni-härkis-pizza

Tämä taitaa olla jo hitti viime vuodelta, mutta ei tässä kaikkien hittien perässä pysy, joten ns. parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Eli tein pohjan pizzalle kukkakaalista. 
Kukkakaalin murusia ainakin oli siellä sun täällä, kun kuvittelin käyvän ihan veitsen kanssa nopeammin kuin kaivaa monitoimikonetta..
Päälle laitoin mm eilen metsästä löydettyjä suppilovahveroita ja uusi maistiainen Härkis 
peitti toisen puolen pizzasta.

Pohjaan tuli kukkakaalia, kananmunia ja parmesaania. Paistoin hiukan öljyssä kukkakaalin murusia. Pohjaa paistoin ensin n 10min ja sen jälkeen täyte.
Hyvää oli!
Sienimetsällä löytyi myös kanttarelleja, yksi herkkutatti ja pari hauskan näköistä karvarouskua. 

Karvarouskut ryöppäsin pariin kertaan ja laitoin kanttarellien kanssa kermaiseen kanttarellipiirakkaan.
Suppiksia ja tatin kuivasin. Ne tulivatkin kuivurissa nopeasti vrt omenalohkoihin , joita olen jo useamman satsin kuivanut.

Että semmoista syksyistä.

Tuulessa syksyn vastaanotto

Taas on syksy ovella, on viimeinen kesäkuukausien viikonloppu meneillään. Eilen illalla kokoonnuttiin sen, synttäreiden ja opiskelujen alkamisen kunniaksi.

Toivoin poutasäätä. Ei ainakaan satanut ja suht lämmintäkin oli, kun oli vilttiä hartioilla. Mutta sen sijaan tuuli niin, ettei kynttilät palanneet, eikä kaikki edes uskaltanut sytyttää. Tarjottavat sentään pysyivät pöydillä ja ruuat lautasilla.

Alkuruuaksi tein kylmän punajuurikeiton,se olikin todella hyvää. Ohje on tässä. Muuten ihan perus grillattavaa, haudutettujen juuresten, salaatin, tsatsikin, savupaprikadipin kanssa. Leiväksi leivoin feta-oreganoisen bostonin, senkin ohje on Glorian ruoka ja viinilehdistä.

Ja lopuksi kakkukahvit. Kakku oli varsin suklainen, pohjassa mm kaakaojauhetta ja muscovadosokeria, välissä mustaherukkatahnaa( on muuten hyvää, teen lisää talvellakin, kun laitoin mustaherukoita pakkaseen) ja päällä kunnon kerros suklaaganachea, pähkinöitä ja karhunvatukoita.

Käytössä oli jokin aika sitten hankkimani lautaset ja salaatille kulho, kaikki nämä englantilaiset posliinit löysin kierrätyskekuksesta (0e), punajuurikeiton alla on viimevuotisesta huutokaupasta huutamani orvokki-peltitarjotin. Pöydällä kierrätyskeskuksesta verho.
Kaikki meni hyvin ja mukaavaa oli taas kerran!

    
Onneksi vielä kuukausimansikka jaksaa antaa meille kesää!

 

Nyhtökaura

Aina olen saanut lukea kaupassa kylttiä; nyhtökaura toistaiseksi loppu, tulee silloin ja silloin. Tyrär sattui juuri olemaan kotona, kun hänen poikaystävänsä oli kaupassa ja osti nyhtökauraa, pyysin tuomaan minullekin.

No, en oikein tienyt minne laitan sitä, joten kokeilin kaalipataan jauhelihan sijasta, kun kaalia sattui jääkaapissa olemaan. Tykkäsin ja muutkin sitä söivät. Maistui paljon paremmalle kuin soija, jota lihan asemasta aina joskus olen käyttänyt.
Kypsensin kaalin kattilassa kasvisliemessä ohraryynien kanssa, ja kun se oli melkein valmis lisäsin nyhtökauran, jotta kunnolla lämpesi. Pakkasesta puolukkasurvosta kylkeen, kasvarista kurkkua. Varsin helppoa siis.

Nokkonen

Nyt on nokkosten keruu aika, tosin niitä voi pitkin kesää kerätä, kunhan katsoo mistä kerää. Ne ovat nyt nuoria ja pehmeä vartisia, joten varretkin käyvät. Vaikka ovatkin pehmeitä, on tarpeellista käyttää hanskoja.

Nokkonen on oikea superfood. Se on myös todella monikäyttöinen!

Joku ehkä muistaakin, kun tein leipää, johon käytin viime vuonna *kuivaamiani nokkosia. Kuivasin ihan vaan muurin päällä. 

Nyt olen ryöpännyt(ei keitetä) ja laittanut n 1-2dl annoksia *pakkaseen. Osa on myös kuivumassa. Nokkosen *siemeniä saa vielä odottaa jonkun aikaa. Niiden pitäisi mm parantaa kanojen munintaa.  Itse voi laittaa niitä esim jogurtin päälle.
Hevoselle kuivasin niitä jo vuosia sitten raudan ja C-vitamiinin takia sekä kesäihottumaan.
Puutarhassa nokkosta voi käyttää *lannoitteena. Nokkosia liotetaan vedessä noin pari viikkoa, kunnes niistä tulee lietteen haju. Käyte laimennetaan veteen 10:1. Nokkosvedellä (liotus vedessä vain pari päivää) voi myös torjua tuholaisia. Nokkosvedellä voi myös *huuhdella hiuksia.
Nokkosta on myös käytetty jo kivikaudella kankaan kudonnassa. Sen kuivatuista varsista nyhdetaan kuituja, jotka *kehrättiin langaksi. Kuidun nyhtäminen on aikaa vievää puuhaa, jossa saa sormensa kipeiksi. Voiko enää monipuolisempaa rikkaruohoa olla?!
Haluaisin myös kokeilla vuohenputkea, mutten ole satavarma, että tämä on sitä(j.k. tämä on vuohenputkea, varmistettu yrttineuvojalta ja hyvälle maistui). Ainakin se siltä näyttää ja sitä myöskin riittää paikoin kiitettävästi. Kukkamaassa molemmat ovat varsin ei-toivottuja kasveja.

Tein pannukakkupizzan, jossa on ryöpättyä nokkosta.

Taikina:
4 kananmunaa
3 dl hiivaleipäjauhoja
6 dl maitoa
1 dl nokkossosetta(ryöpätty nokkonen silputtu pieneksi)
1 tl suolaa
½ dl öljyä
Täyte:
300g kinkkusuikaleita
2 dl hienonnettua paprikaa
100g juustoraastetta
3 tomaattia
oreganoa tai pizzamaustetta 
pippuria

Kuumenna uuni 220 asteeseen.
Sekoita taikinan ainekset keskenään tasaiseksi ja anna turvota sen aikaa, kun valmistat täytteen.
Kaada taikina leivinpaperin päälle uunipellille.
Levitä taikinan päälle kinkkusuikaleet ja paprikanpalat.
Levitä pinnalle tomaattiviipaleet ja juustoraaste.
Ripottele pinnalle oregano. 
Paista keskitasolla n 20min.

Näitäkin voi syödä

näitä taas ei. Narsissi on myrkyllinen, ei maistu edes myyrille.

Porkkanavanukas

Eilen syötiin sitten intialaista porkkanavanukasta. Ohje on uusimmasta Maku-lehdistä, hiukan mukailtuna. 

Netistä en sitä vielä löytänyt. Olihan se vähän erilaista, maku oli kyllä hyvä, kardemummainen. Porkkanaraaste ei ollut hilloontunut vaan oli hienoa pureskeltavaa pähkinöiden kanssa.

550g porkkanoita 
2rkl voita
1dl kuohukermaa
1tl kardemummaa
3/4dl sokeria
Tarjoiluun:
2rkl pähkinöitä
1dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta

Kuori porkkanat ja raasta hienoksi.
Sulata voi kattilassa. Lisää raaste ja kuumenna sekoitellen. Anna hautua n 4min välillä sekoitellen.
Lisää kerma, kardemumma ja sokeri. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua välillä sekoitellen, kunnes kerma on lähes kokonaan imeytynyt raasteeseen.

Vuoraa annos vuuat kemulla, jaa seos vuokiin ja anna jäähtyä. Taita kelmujen liepeet päälle ja nosta vuuat jääkaappiin seuraavaksi päiväksi.
Rouhi pähkinät. Vaahdota vaniljakastike.
Kumoa vanukkaat tarjoiluastialle ja koristele vaniljakastikkeella ja pähkinöillä.

Yritin myös marmoroida kananmunia soijakastikkeella. Kauemmin olis pitänyt antaa niiden liota soijassa. Tolla konstilla sai hyvin suolaisuuden kananmunaan.