sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Hyötyostoksia ja toivottavasti hyötyyn


Kävin moikkaamassa tytärtä ja matkaan lähti pari tomaatin tainta, alesta paksu saviruukku, multasäkkejä ja istukassipuleita. Tomaatit ovat kirsikkatomaatti Gardener´s Delight: suosituin lajike useissa maissa. Kasvihuoneeseen tai ulos suojaiseen paikkaan. Tuottaa vähitellen runsaan sadon erittäin maukkaita tomaatteja. Viihtyy ravinteikkaassa ja läpäisevässä maassa. Kastele säännöllisesti. Tarvitsee tukea. Lehtihankoihin kasvavat versot, ”varkaat” poistetaan. Ravistele kukkaterttuja kevyesti, saat runsaamman sadon.
 ja Roma: on erityisesti ruoanlaittoon kehitetty tomaattilajike. Siitä voi tehdä ketsuppia, tomaattimehua ja keittoja. Sen hedelmät ovat meheviä, mehukkaita ja lähes siemenettömiä. Lajike sopii syötäväksi myös tuoreena. Lajike kasvaa noin 1,5 metrin korkuiseksi ja on leveydeltään noin 0,5 metriä.
, oliivin muotoinen tomaatti. Molemmat soveltuvat ulos, siis en tarvitse kasvaria niille. Laitan ne etelänpuoleiselle lämpimälle ja suojaisalle seinustalle. Ihan muutaman kerran olen kasvattanut tomaatteja, joten ihan kokeilua tämäkin on minulle. Toivottavasti koira jättää ne rauhaan, eivätkä kuivu seinustalla karrelle. Yritän kasvattaa ne ruukussa, vinkin sain Kotipuutarha-lehdistä.


Ostin altakasteluruukun kirppikseltä 50 sentillä, tomaatissa on jo kukkanuppuja

Tyttärelle tein toiveen äitienpäivälahjasta, eli marjasinikuusama, kasvi on talvenkestävä koko maassa. Marjat ovat n. 3 cm pitkiä, kartiomaisia ja sinisiä. Marjat kypsyvät jo heinäkuussa. Maku muistuttaa mustikkaa tai juolukkaa.
Lajikkeella suuret marjat, jopa 1.2g .Pensas voi olla 1,5 m korkea ja 1,6 m
leveä




ja viiniköynös Zilga
Viiniköynnös Zilgalla on kaunis lehvästö, jonka syysväri on punainen. Se kasvaa tuettuna reheväksi, monta metriä korkeaksi köynnökseksi, mutta satoa haluttaessa kasvua pidetään kurissa syysleikkauksin. Leikkaaminen parantaa myös satoa. Tummansiniset marjat kypsyvät syyskuun puolivälissä, niiden maussa on mustikkaa ja ne sopivat hyvin viinin ja mehujen valmistukseen. Zilga on erittäin talvenkestävä.
Zilga on Latviassa jalostettu itsepölytteinen, erittäin talvenkestävä viinilajike. Se kestää 30 C, tai jopa 40 C- astetta pakkasta. Se on runsaskasvuinen köynnös, jonka juuret kasvavat syvälle, oksat puutuvat aikaisin ja asettuvat aikaisin talvilepoon. Keväällä Zilga on hallanarka, mutta vaurioitunut köynnös toipuu hyvin. Toisin kuin monet muut viiniköynnöslajikkeet, Zilga ei kaipaa kalkitusta. Viiniköynnösten leikkausohjeita on saatavilla oppaissa tai netissä: kasvusto typistetään usein voimakkaalla leikkauksella myöhään syksyllä. Heinä-elokuussa harvennetaan liian runsasta kasvustoa sillä rypäleet vaativat aurinkoa kypsyäkseen. Zilga on varsin satoisa: yhdestä köynnöksestä voidaan saada jopa 25kg marjoja. Rypäletertut kypsyvät syyskuun puoliväliin mennessä. Siniset marjat ovat keskikokoisia ja miedon makuisia. Jos Zilgan rypäleitä käyttää viinin valmistukseen, sekaan voi lisätä jonkun voimakasaromisemman lajikkeen rypäleitä, kuten Hasanski Sladkin. Viininlehtikääryleet syntyvät hyvin Zilgan isokokoisista lehdistä.




Kuva on taimilaarista. 

 Marjasinikuusaman jo sainkin, mutta viiniköynökset ovat tulossa vasta liikkeeseen. Ei minulla kylläkään niille vielä ole paikkaa... mutta kai sellaiset jostain löytyvät. Olen tarkkaillut, missä aurinko paistaisi parhaiten ja kauimmin, paikka ei ole kovin hyvä. Siihen mm lumet putoavat talvella katolta..
Kokeiluna on myös mustajuuri. Ne ovat äskettäin tulleet päälle. Saas nähdä onnistuuko nekään.


Mikä taas mukavaa, ilmeisesti pistokkaistani kvitteni ja pensasmustikka ovat sittenkin lähteneet kasvamaan!



Aivan tyhjästä purkista kursistaa joku, ja kvittenistä ainakin pistokkaan laitoin. Olen ihan pikkaisen huonosti ne merkannut. Mustikkapurkista, kun nenä kiinni purkissa sitä tiirailin, olisi myös lähdössä jotain pikkiriikkistä:) on niin mitätön, että kuvaa oli ihan turha ottaa, on pian rikkaruoho. Pitää ihan rauhassa vielä odotella. Mielenkiintoista!!
Ja viime vuonna saamassani n 15-20cm karviaisen taimessa, Invicta, olisi niin kuin nuput!! Sekin on pistokkaasta. Vau, toivottavasti ei pakkanen pure.



2 kommenttia:

  1. Marjasinikuusaman marjat ovat kyllä hyviä, mikäli niitä ehtii linnuilta popsimaan! Eli verkko on pantava suojaksi. Ja muutenkin marjat kypsyvät vähän salaa, aika varhain. Meillä on yksi pensas, jotsta on maistamaankin ehditty, joskin vain muutaman marjan verran,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin olenkin lukenut, että linnuille maistuvat ja kypsyvät jo kesäkuussa. Katsotaan, koska puskani alkaa tuottaa marjoja. Tosiaan juuresta löytyi niitä kotilon kuoria. Puutarhamyymälästä sain ohjeen pestä juuret pois mullasta.

      Poista

Kiitos kommenteista! Ilahdun niistä todella!