Poronkäristystä olen syönyt ja valmistanut, mutta poronpaistia valmistin ensimmäistä kertaa isänpäiväksi. Hain ohjeita netistä ja sellainen löytyi pororesepteistä . Itse paistin valmistus oli helppo, perusmausteet ja mittarin kanssa uuniin. Kypsän fileen lämpötila oli max 65 astetta, mutta ottaessani lihan pois uunista ja mittaria poistaessani reijästä tiristi punaista nestettä( näin kai kuuluikin, mutta se ei kelpaa meille). Ei kun takaisin uuniin ja läpötila oli 75, kun otin pois. Oli otettava varman päälle, meillä kun ei raakaa lihaa syö kuin kissat ja koira. Eikä tätä todellakaan niille ollut tarkoitettu! Laittaessani lihan vielä folioon, oli sinne kerääntynyt nestettä eli kuiva se ei ainakaan ollut ja sen tulimme huomaamaan myös syödessämme. Liha oli oikein mureaa ja hyvää, meidän makuumme juuri oikeaa! Maistoin aivan paljaaltaan pienen palan, miedon maksan maun tunnistin, oikein hyvää.
Lakritsikastikeeseen laitoin jauhetta summa mutikassa, en ainakaan pilannut kastiketta, laitoin 2tl lakritsijauhetta, 1½tl olisi ehkä riittänyt. Itsetehty pihlajanmarjahyytelö oli kaikkien mielestä erittäin hyvää poron kanssa. Puikula-perunoista tein muusin.
Jälkiruuaksi tytär oli tehnyt banaanijuustokakun, joka suli suuhun.
Tänään on kulunut tasan 7 kk siitä, kun talutin hevoseni viimeiselle matkalle. Tänään olin hevoskärrykyydillä ja yleensä tallilla ensimmäisen kerran sen jälkeen. Pahin on ohi, selvisin ilman kyyneleitä, kurkkua kuristi, mutta ei pahempaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommenteista! Ilahdun niistä todella!