Elonkorjuuta

Ihanan lämmin elokuu, vaikka aamuisin paikoin on ollut reilusti alle 10 astetta(4 astetta alin).

 
Nyt olen saanut marjapuskat melkein tyhjikisi, vähän sinne tänne jäi, jotta saa ulkona ollessaan suuhunpantavaa. Ja odottelen kesäkurpitojen valmistumista, että vois tehdä vielä jotain hilloja.
Eli aika on mennyt puskanvieressä kökötellessä ja taas mehumaijan kanssa mehutellessa, välillä mustikalla, saskatoonitkin on pakkasessa. Tein myös hyytelösokerin kanssa mustaherukasta hyytelöä, koska pihlajassa ei ole ensimmäistäkään marjaa. Kokeilin myös mustaherukkajäätelöä. Soseutin marjat sokerin kanssa ja siivilöin soseen, jonka lisäsin perusjäätelön joukkoon. Marjojen soseesta tuli jokin sivumaku, joka häiritsi minua, toiset eivät sitä kylläkään huomanneet. Maistelin kaikki, munasokerivaahdon ja kermamaidon, niistä ei ko makua tullut. Ehkä kuvittelin vaan..

Talven varalle on säilötty jo kurkkuja, papuja, mansikkahilloja, tilit, persiljat, lipstikkaa, kuminaa, nokkosta, laventelia, musta/puna/valkoherukkaa mehuna, mustaherukkahyytelöä, kaikkia marjoja kokonaisina, mustikkaa..vielä tulee lisää.

 
Savustuspönttö on ollut viime aikoina kovassa käytössä ruuanlaiton suhteen. Siellä on tehty mausteiset lohloperunat ja kukkakaalikratiinit useamman kerran. Että ovat hyviä.

Näistä tein yhden laatikon, oman sadon antimista, porkkanaa, punajuurta, sipuleita, papuja, lehtikaalia, mangoldia, suolaa, mustapippuria ja tietysti kermaa. 
Nostin jo punasipulit ylös, kun parissa sipulissa oli kaulan kohdalla matoja ja mätänemisen merkkejä.

Tämäkin kesä on ollut varsin hyttysetön. Ainakaan meidän pihassa ne eivät ole kiusanneet, eikä mustikkametsällä. Sudenkorentoja sen sijaan on taas paljon.
Hyvää alkavaa viikkoa ja tervetuloa lukijaksi Helinä, olit ensimmäinen blogini, jota aloin seurailla.
 

Elokuun lämmin viikonloppu

Kasvarista on sentään jotain tulossa.

 

Ensimmäinen tomaatti tuli jo maistetuksi ja nam hyvälle maistui. Kurkkukin on jo maisteltu. Paljon olisi enemmän tullut, mutta jostain syystä monta kellastui ja kuoli.

Punastuuko paprikat koskaan.

Tää on valkoisia tomaatteja.

Jee sain joten kuten melooninkin kasvamaan, on hieman tennispalloa isompi.
Ulkona kukkii.

Lehtikaalia riittää

Itsekylväytyneet orvokit

Tänään herkuteltiin Pop-up-ravintolapäivän merkeissä.

Sain isännän mukaan, mikäköhän mielenhäiriö sillä oli:) 
 

 

 Sisustusputiikki oli myös samaisessa pihassa

Koirakin on päässyt vilvoittelemaan mereen.

Mä saamarin uuno menin lataa Windows 10:n ja nyt on kaikki päin prinkkalaa koneella. Picasaakaan en saa ladatuksi ja kuvajutut on nyt ihan syvältä..

Vihreää ja ruusuja

Olen jo aikoja suunnitellut maalaavani parikyt vuotta sitten anopilta vanhana saadun kulmakaapin vihreäksi, sivustavedettävän sängyn vieressä, kun on. Ja muutenkin tämä puoli olohuonetta on vihreä voittoista. Ja tykkään vihreästä väristäkin. Äiti ehdotti valkoista, se nyt ei sopis mitenkään tuohon, sänkykin on vihreä ja pysyy sellaisena, koska on alkuperäisessä maalissa ja isännän kotoa lähtöisin. Valkoinen on kaunista, mä vaan en halua sellaista olohuonetta. Sain vihdoinkin aikaiseksi ottaa sängystä päädystä irroitettvan koristeosan pois ja vein maaliliikkeeseen. Siellä väri analysoitiin ja sillä perusteella sain vihreän väristä puolihimmeää huonekalumaalia. Eipä se kyllä aivan saman väristä ole, kaappi on tummempi.
Ensin piti tietysti tyhjentää kaappi lähinnä kirppikseltä ostetuista kipoista ja kupeista. Niitä olikin sitten jokapuolella huushollia, eli hyrskyn myrskyn.. Työstin kaapin autotallissa. Hiomisesta tulee hirveästi hienoa pölyä. Hengityssuojainkaan ei pahitteeksi ole.

Seuraavaksi minua itseäni vähiten kiinnostavin vaihe eli hiominen, onneksi isännällä oli hiomakone, jolla oli helppo touhuta. Toki pieniä kohtia piti hinkata käsinkin. Maalasin kaapin kolmeen kertaan.

Ennenhän kaappi oli lakattu ja paikoin oli melamiinia(?), senkin pinnan kyllä karhensin, mutta siihen eivät hyvin tarttunut ekat kerrokset. Siksi jätin nuo hyllyjenkin taustalevyt maalaamatta. Se oli sellaista kiiltävä pintaista pahvilevyä. Ajattelin siihen ehkä ruusutapettia tai jotain kangasta, katsotaan nyt..

Tapetoin muuten kesälomani alussa tuon sängyn takana olevan seinän ruusutapetilla, ihan itse. Vinkki muistakaa kysyä myyjältä miten ko tapetti liisteroidään, varmuudeksi, jos lukeekin tapetin etiketit tapetoinnin jälkeen.. Voihan sitä myös kuunnella isännän ohjeita, jos hänellä on kokemusta joltain kymmeniltä vuosilta, ei toki pakko;) Tilaustapetissani ei ollut merkkejä kohdistuksista ym, vaan englanninkielinen teksti tapetista. Tapetit näemmä käyttäytyvät eritavalla eri liisteröinti tapoihin. Kuten jo arvaattekin, ei menny ihan kuin Strömsössä..Mutta seinässä sekin on ja pysyy ainakin seuraavat 10v, oli sen verran kallista tapettia, muut huoneet on tapetoitu kokonaan sillä hinnalla..

Kumpaakaan hommaa en ole tehnyt ennen itse alusta loppuun(puutarhakalusteita olen maalanut, mut niitä en laske mukaan).

Lintubongailua meren rannalla ja omassa pihassa

 Nää ei ole lintuja;)

 Ja samalla kuvauskerralla satoi ja paistoi

 Kuvaa tehostettu

 Kovin lähelle ei päässyt

Ihanien söpöläisten takkutukkien, ylämaankarjan, joukossa meren rannalla on harmaahaikaroita. Niitä tuli kuvatuksi nautojen lisäksi, lopulta yllättäin, vesisateessakin... 

Tänään petomme oli saalistanut rengastetun linnun. Tai sitten se oli ottanut sen punaherukkapensaassa olevasta verkosta, koska verkossa oli höyheniä. Se on mahdollisesti nuori mustapääkerttu. Enpä ole sellaistakaan ennen meidän pihassa tavannut. Rengas otettiin talteen ja lähetetään luonnontieteelliseen museoon heti huomenna. Lintu on rengastettu Gdanskissa Puolassa. Tämän nuoren tarkkailu ei kauaa kestänyt..

 Valkoinen syysleimu aloittaa kukinnan, toiset värit antavat vielä odottaa

Jotain kukkiakin kukkii jatkuvista sateista huolimatta. Isäntä innostui leipomaan mansikkakakun, niitä kun tulee vieläkin.